Pari viikkoa sitten uutisissa kerrottiin, että Suomessa ikäsyrjintä vaikuttaa naisten asemaan työpaikoilla ja johtaa naisten ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Ikäsyrjintä on erityisesti ikääntyvien naisten ongelma, joka tulee esiin paljon ennen virallista eläkeikää.
Asiaa sosiaalipolitiikan pro gradu -työssään tutkineen Niina Viitasalon mukaan jo 45-vuotiaat naiset kokevat ikäsyrjintää yhtä paljon kuin vanhimman ikäluokan työssäolevat miehet. Taustalla on ongelmia naisten rekrytoinnissa, etenemismahdollisuuksissa, ikääntyvien irtisanomisissa, tiedon saannissa, koulutukseen pääsyssä ja arvostuksessa.
Uutinen on huolestuttava. Se valitettavasti myös vahvistaa käsityksiä, joita keskusteluissa tämän tästä tulee esiin: keski-ikäinen nainen tuntuu työnantajien mielestä olevan liian vanha.
Nainen vaikuttaa olevan aina vääränikäinen työntekijäksi.
Nuoria naisia palkataan määräaikaisiin työsuhteisiin, koska nuorena nainen on työnantajan silmissä potentiaalinen synnyttäjä ja siten menoerä. Kun naiselle tulee ikää sen verran, että lisääntyminen ei ole enää ajankohtaista, nainen onkin yhtäkkiä liian vanha töihin – ikään kuin naisen työkyky katoaisi yhdessä hormonitoiminnan hiipumisen kanssa.
Täytyykö naisen perustaa oma yritys saadakseen ansaittua elantonsa ja kartutettua eläkettään? Onko niin, että nainen on aina parhaassa työiässä vain silloin, kun hän työskentelee yrittäjänä ja toimii itse itsensä työnantajana?
Toivotar
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti