torstai 18. kesäkuuta 2009

Vähän avoimuutta, kiitos!

Tulin hiljattain hakeneeksi vakituista (!) työpaikkaa, joka vastasi koulutustani, aiempaa ja nykyistä työkokemustani ja joka sisältönsä puolesta kiinnosti minua kovasti.

Jo toisena arkipäivänä hakuajan päätyttyä sain sähköpostin, jossa kyseisen yrityksen edustaja kiitteli heitä kohtaan osoittamastani kiinnostuksesta ja luritteli tutuksi tulleen sanarimpsun: ”Valitettavasti valinta ei kuitenkaan tällä kertaa osunut sinuun”.

Ymmärrän, että paikkaan oli etukäteen joku valittu, koskapa päätöksestä tiedotettiin noin nopeasti, jo toisena arkipäivänä haun umpeutumisen jälkeen. Viestin sanamuoto, ”valinta ei osunut sinuun” kuitenkin ärsytti, taas kerran.

Tuollaisen passiivimuodon taakse piiloutuminen luo sen mielikuvan, että työnantajan edustajat eivät olisikaan työntekijää paikkaan valinneet, vaan valinta olisi jonkinlainen itsestään ohjautuva automaatti, joka osoittaa, kuka työhön otetaan.

Kuin lottoarvontakone.

Tai moukari, joka moukarihäkissä alkaa pyöriä itsekseen, singahtaa lentoon ja putoaa sitten nurmelle, jota koristavat työpaikkaa hakeneiden ihmisten nimillä varustetut pahvinpalaset - ja työpaikan saa se, jonka nimilappua lähimmäksi moukari sattuu lentämään.

Eikö olisi reilumpaa, jos työnantajan edustaja lähettäisi avoimeksi julistettua työpaikkaa hakeneille palauteviestin, jossa hän kertoo, ketkä ihmiset yrityksessä tai organisaatiossa päättivät siitä, kuka työpaikkaan valittiin. Palautteessa tulisi olla perustelut myös sille, miksi yrityksen edustajat päättivät palkata nimenomaan kyseisen henkilön: miten työhön valitun osaaminen vastaa juuri sitä, mitä työ vaatii.

Palautekirjeessä voisi olla myös puhelinaika, jolloin työpaikkaa hakeneet ja sitä ilman jääneet saavat halutessaan soittaa ja kysellä perusteluja karsiutumiselleen.

Puhelinajalla tiedusteluihin vastaisi henkilö, jolla on edes alkeelliset käytöstavat. Joka ymmärtää, että työpaikkaa hakeneelle voi puhua kokonaisia, asiallisia lauseita sen sijaan, että ärjäisee tälle: ”Ei oteta!” – ja lyö luurin korvaan. Tällaista kohtelua jouduin joku vuosi sitten todistamaan, kun menin soittelemaan hakemukseni perään sen jälkeen, kun yrityksestä ei säällisessä ajassa tiedotettu hakuprosessin etenemisestä yhtään mitään.

Tervetullutta avoimuutta olisi sekin, jos työnantajan edustaja kertoisi suoraan, milloin tehtävään ei kannata vaivautua hakemaan, koska heillä on siihen tekijä jo katsottuna.

Toivotar

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti